« Takaisin

JSN hakee uutta suuntaa

Johanna Korhonen, Lotta Tuohino - Journalisti 12.10.2007 - pdf

Julkisen sanan neuvoston uudistuspyrkimykset ovat viime vuosina ajaneet karille, mutta nyt uudistusta yritetään taas. Viimeksi 2005 tausta­yhteisöt pyrkivät toden teolla uudistamaan neuvostoa, jota moitittiin jähmeydestä ja passiivisuudesta.

Tuolloin JSN:n taustayhteisöt eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, pitääkö puheenjohtajan olla yleisön edustaja kuten ennenkin, vai voisiko hän tulla media-alan sisältä. Kustantajat halusivat puheenjohtajaksi esimerkiksi entisen päätoimittajan, Journalistiliitto alan ulkopuolisen.

Näkemysero pysäytti uudistusprosessin. Puheenjohtaja Jacob Söderman kyllästyi ja erosi.

Nyt JSN:lle haetaan uutta puheenjohtaja Kalevi Kivistön seuraajaksi. Journalistiliitto on väljentänyt näkemystään puheenjohtajakysymyksessä.

”Kokemusta ja näkemystä mediasta ei lasketa rajoitteeksi”, SJL:­n ja JSN:n kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Arto Nieminen määrittelee.

Neuvoston taustayhteisöt pohtivat, kuinka neuvoston sääntöjä uudistetaan niin, että neuvoston asema vahvistuu. Pohdinnan taka­rajana on vuodenvaihde.

 

Fakta: Olisiko joku heistä uusi puheenjohtaja?

Jertta Blomstedt eläkkeellä oleva toimittaja
Harri Saukkomaa yrittäjä, entinen Yhtyneitten Kuvalehtien sisältö­johtaja
Juhani Pekkala Kaupan liiton toimitusjohtaja, entinen Talous­sanomien päätoimittaja
Hannu Olkinuora vieraileva journalistiikan professori, entinen Aamu­lehden päätoimittaja
Heikki Hiilamo Kirkkohallituksen­ diakonian ja yhteis­kunnallisen työn johtaja, entinen toimittaja
Anu Kantola mediatutkija
Maija-Riitta Ollila filosofi
Jukka Kemppinen informaatio-oikeuden professori
Alpo Suhonen jääkiekko­valmentaja, kirjailija
Anneli Sundberg eläkkeellä oleva toimittaja
Tuomo Mörä mediatutkija
Kaarina Melakoski tiedotusopin lehtori
Ulla-Maija Kivikuru viestinnän professori
Seppo Kievari eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien kustantaja
Juha Itkonen kirjailija, entinen Avun toimitussihteeri

 

Fakta: Vaihtoehtoisia kehittämismalleja

1. JSN:ää kehitetään maltillisesti. Puheenjohtaja valitaan uuden peri­aatteen mukaisesti: hän tuntee media-alan hyvin, mahdollisesti sen sisältä, mutta ei ole median palveluksessa.

Puheenjohtajan toimi puoli- tai jopa kokopäiväistetään. Puheenjohtaja saa lisää valtuuksia: hän voi esimerkiksi tehdä esikäsittelyssä yksin ilmiselvät vapauttavat päätökset. Epäselvät tapaukset ja langettaviksi ehdotetut päätökset käsitellään edelleen neuvostossa.

JSN saa valtuudet toimia aloitteellisesti etiikan kehittäjänä ja keskustelun herättäjänä. JSN:­n verkkosivuilla keskustellaan aktiivisesti. Neuvosto järjestää seminaareja, tekee tutkimusaloitteita ja tiedottaa. Vastaamisen lisäksi se uskaltaa kysyä.

 

2. JSN ei uusiudu, vaan näivettyy. Kannatusyhdistys ei pääse sopuun uudistuksista, ja toiminta jatkuu entisellään. Motivaatio murenee ja arvovalta himmenee.

Rahoitus vaikeutuu, kun oikeusministeriö ei korota pitkään samana pysynyttä valtionapua eikä taustayhteisöiltäkään tahdo tulla tukea entiseen malliin. JSN ei järjestä muita tilaisuuksia kuin omat kokouksensa.

Toimitukset välittävät JSN:n päätöksistä yhä vähemmän. Ensimmäiset lehdet päättävät jättää langettavat päätökset julkaisematta. Journalistit ja kustantajat järjestävät etiikasta omia seminaarejaan eivätkä kutsu niihin toisiaan. Keskustelu siirtyy JSN:n ulkopuolelle.

 

3. Julkinen valta mukaan sääntelyyn. Aidosta itsesääntelystä siirrytään ”säänneltyyn itsesääntelyyn”. Mallia on oikeusministeriölle jo ehdottanut toimittaja Markku Lehtola.

Median ja viranomaisten yhteistoimintamallissa julkinen valta saa vaikuttaa Journalistin ohjeisiin. Se osallistuu valvontaan myös asettamalla ehtoja JSN:­n valtionavustukselle.

Tarkoituksena olisi yhtenäistää laisäädännön ja Journalistin ohjeiden tulkintoja esimerkiksi yksityiselämän suojaa koskevissa risti­riitatilanteissa. Samalla estettäisiin tilanteet, joissa esimerkiksi rikos­lain vastainen menettely olisi hyvän lehtimiestavan näkö­kulmasta hyväksyttävää.

Yhteissääntelymalli tekisi lopun periaatteesta, jonka mukaan itsesääntely toimii alan oman eettisen koodiston tulkkina, erillään lainsäädännöstä ja oikeuslaitoksesta.